Kerällä & a pair of socks.

Kerällä kirja ilmestyi viime viikolla. Heti kun vaan sain ujutettua kirjakauppareissun johonkin väliin sen tein, jotta sain oman kappaleeni HETI! Kun ei malta odottaa :) Selasin kirjan jo automatkalla kotiin ja totesin, että hyvä ostos. Ulkoasu ja kuvat ovat kovin kauniita ja houkuttelee tarttumaan puikkoihin ja koukkuihin. To do -listan jonon jatkeeksi menee kyllä tästä opuksesta jokin työ -tai kaksi.

Tässä samalla voinkin fiilistellä yhtä neuletyötä jonka sain jokin aika sitten valmiiksi. Nimittäin nuo elämäni ensimmäiset kirjoneulesukat. Täytyy vähän fiilistellä näitä nyt, koska a) ne on valmiit ja b) opin tekemään tällaisen vaikeammankin työn. Ja kuten tutut tyypit tietävät, en ole mikään sukka/neulomisvirtuoosi vaan aloitin neulomisopettelun viime vuoden lopulla hyvin hataralta kokemuspohjalta. Ne ekat sukat ei mennyt ihan putkeen, mutta siitäkin suosta on noustu. Virkkaus on jotenkin vaan helpompaa ;)

Näiden sukkien kanssa ei kyllä päässyt helpolla. Niiden työvaiheet meni jotakuinkin näin:
1. Aloitin sukat jouluaattona 2012
2. Joulupäivänä purin ekan sukan puolivälistä melkeinpä alkuun asti, koska unohdin tehdä ohjeessa olevat kavennukset
3. - välimasennus purkamisesta -
4. Jatkoin sukkien tekoa kesäkuussa 2013
5. Ensimmäisen sukan kantapäästä ohjeiden mukaan tehtynä tuli mulle aivan liian suuri
6. Purin kantapään ja tein sen pienempänä oman sovelluksen mukaan
7. Tein ensimmäisen sukan valmiiksi, mutta se kantapää ja nilkka osuus oli edelleen ihan liian suuri ja oudon mallinen eikä istunut yhtään hyvin
8. Purin sukan varteen asti
9. Päätin jättää ohjeessa olevat nilkan levennykset tekemättä ja tein normaalin kantapään kirjoneulekantapään sijaan
10. Kantapään tekeminen normisti tuotti harmaita hiuksia kun piti yrittää laskea silmukkamääriä, mutta jotenkin sain sen onnistumaan ilman sen kummempia vinouksia tai reikiä
11. Muutin ohjetta loppuosassakin jotta sain sukasta mun jalkaan sopivan eli hieman pienemmän ja sain kun sainkin ensimmäisen sukan valmiiksi
12. Aloitin toisen sukan heti ekan valmistuttua
13. Taistelin toisen sukan kantapään silmukkamäärien kanssa (koska olin tehnyt ekan kohdalla niin huonot muistiinpanot miten sen sain sen oman version loppupeleissä sumplittua ja taisin tehdä toisen sukan kantapään loppuviimeksi eri määrällä silmukoita kuin ensimmäisen, mutta kantapäältä sekin näyttää ;)
14. Sain sukat valmiiksi kesäloman jälkeen elokuussa 2013.

Sukkien ohje oli muistaakseni Novitan lehdestä, joka ilmestyi 2012.

Lovely Virkkuri!

Olen jo pidemmän aikaa seuraillut Molla Millssin töitä ja odottanut Virkkuri -kirjan valmistumista innolla. Huomasin hänen Facebook -sivuillaan ilmoituksen Virkkurin kirjajulkkareista Palonissa viime perjantaina. Yleensä en ikinä saa aikaiseksi käytyä tällaisissa kivoissa tapahtumissa ja mulla oli töiden jälkeen vielä kova kiirus Caffiin hakemaan shampanja-mansikka-auringonkukkateetä (on muuten hy-vää!) iskän 60v juhliin ja sen jälkeen kokkaamaan tarjoiluja äidin avuksi lauantain juhlia varten. Mutta halusin kiireestä huolimatta käydä hakemassa oman Virkkuri kappaleeni tuolta julkkareista. Tarvoin paikalle käytännössä puolijuosten (ja liian paksusti pukeutuneena siihen keliin nähden) ja pölähdin paikalle naama hiessä ja tukka takaviistossa kovan kyydin ja tuulen jäljiltä. Nappasin kirjan ja sain siihen vielä Mollalta omistuskirjoituksenkin! Tuli sellainen olo, että sai lahjan, vaikka sen itse ostikin :) Molla vaikutti tosi mukavalta - ja minä varmasti semisti sekopäiseltä laitapuolen kulkijalta takki ja tukka vinossa. Kaivoin kameraa supertäynnä olevasta repusta ja yritin tunkea sinne samaan aikaan tuota kirjaa ja samaan syssyyn ottaa nopesti kuvan Mollasta. Kuvat epäonnistui (tietysti) siinä hätäkässä kun yritti olla niin tehokas ja tehdä kaiken minuutissa, mutta parhaimmat otokset niistä kuitenkin tässä. Kotona räpsäsin vielä pari kuvaa kun selasin kirjan läpi.

Paloni vaikutti mukavalta puodilta. En ole aiemmin siellä käynyt. Harmillisesti kiireen takia en juurikaan kerennyt tutustua valikoimaan, vaikka kivoja pikkujuttuja tuntui olevan kauppa pullollaan.

Kirja itsessään on oivaltava, selkeä, inspiroiva ja kaunis. En osaa oikein päättää, että mistä ohjeesta/ideasta aloittaisi. Vetoketjun lisääminen pieneen virkattuun pussiin voisi olla hyödyllinen ja pienestä rusetista on varmasti moneksi - senhän voi laittaa vaikka lahjapakettiin koristeeksi! Kirjasta huomasi heti, että se ennen kaikkea inspiroi. Siinä on kivoja ajan hengessä olevia simppeleitä ohjeita, joista varmasti kukin löytää itselleen jotain sopivaa. En ole nyt vähään aikaan virkannut kun kutomisen opettelu on vienyt käsillätekemisen aikaa viime aikoina, mutta nyt taidan taas tarttua pitkästä aikaa virkkuukoukkuun! Ja hei, Virkkuri 2 on kuulemma jo työn alla!