Jotta saan pidettyä itseni koko ajan tarpeeksi kiireisenä ja että vapaa-ajanvietto ongelmia ei olisi perustin uuden blogin tähän tämän rinnalle. Siinä tosin tausta-ajatuksena on, että se loppuviimeksi alkaisi säästää aikaa ja avittaisi arkea eikä niinkään veisi aikaa. Uusi blogini on ruokablogi. Ne jotka minut hyvin tuntevat, pitävät tätä varmasti huvittavana ajatuksena, koska en ole mikään keittiön MacGyver, jotenka tässäpä hieman taustoja ruokablogin synnylle:
1) Olen ihan tosi surkea kokki. Tai siis olen ollut aivan tosi surkea, nykyään ehkä vain semi-surkea. Lukion jälkeen kun lähdin Englantiin töihin ajauduin töiden tekemisen jälkeen jäämään vielä au pairiksi Lontoon liepeillä asuvaan perheeseen. En ikinä halunnut / hakenut au pairiksi, koska a) en ollut koskaan hoitanut lapsia ja b) en osannut laittaa ruokaa ja ainut ruoka jota osasin tehdä oli perunamuussi ja kalapuikot. Ensimmäisen kerran kun keitin riisiä kahdelle lapselle ja itselleni keitin sitä niin paljon, että siitä olisi riittänyt pienelle armeijalle. Eihän sitä voinut tietää, että riisi turpoaa niin paljon! Asiaa ei auttanut lainkaan, että perheen isä oli gourmet kokki ;) Onneksi perhe oli/on ihana ja kannusti ja nauroi asialle kanssani ja sain mm. joululahjaksi kannustuksena ja vitsinä Jamie Oliverin kokkauskirjan, joka on edelleen keittiön kaapissa muistuttamassa lähtökohdista. Näistä ajoista on onneksi kuljettu pitkä matka ja tätä nykyä kokkailen ihan sujuvasti arjen perusjuttuja ja jopa innostun monesta uudesta reseptikokeilusta ja onnistunkin niiden tekemisessä ajoittain, mutta edelleen jätän juhlia varten kakut muiden tehtäväksi.
2 ) Hyvä ruoka on parasta. Tässä elämää nähneenä ja eläneenä olen myös rakastunut moneen uuteen ruokalajiin ja raaka-aineeseen. Löytänyt uusia lempparimakuja ja avartanut makumaailmaani. Olen oppinut arvostamaan hyvää ruokaa - sekä sitä gourmeeta pieninä annoksina ihastuttavissa ravintoloissa, että rakkaudella ja lämmöllä tehtyä kotiruokaa, jossa mm. anoppini on aivan mestari. Mielestäni ruoan pitää olla hyvää ja on ihanaa jos kotona ei tarvitse syödä samaa ruokaa jatkuvasti mielikuvituksen puutteen tai laiskuuden takia.
3) Helpotusta arkeen. Kun osa tämänhetkistä "työtä" kotiäitinä on ruokien laitto ja kun se ei itseltä luonnostaan kumpua ilon kiljahdusten kera ja kun vielä on sen verran tekeväistä sorttia, että sotkee sormensa useammanlaiseen eri proggikseen niin sen tietää, että ruoanlaitolle ei pysty allokoimaan hurjasti aikaa. Saati siihen pähkäilyyn, että mitä syötäisiin tänään ja mitä huomenna. Haluan poistaa ruokapähkäilyn pois yhtälöstä luomalla itselleni minun taidoilleni ja meidän perheelle sopivan reseptipankin.
4) Listaihmisenä minulla meni hermot kun kaikki reseptit oli sekaisin siellä täällä. Olen koonnut melko kattavan setin reseptejä lehdistä revityistä ja netistä tulostetuista ohjeista pariin kansioon. Mutta ongelma siellä on järjestyksen pitäminen ja juuri niiden oikeanlaisten reseptien löytäminen kun niitä tarvitsee + näiden lisäksi monia hyviä ruokaohjeita on tallennettuna kirjanmerkkeihin, Evernoteen ja Pinterestiin ja ties mihin. Taru-tarkalle tilanne oli sietämätön. Ainoa ratkaisu oli koota kaikki pikkuhiljaa yhteen paikkaan siten, että kaikki hyvät testatut ideat ja lempparit on koottu yksiin kansiin - digi sellaisiin.
5) Ruokavalio ruotuun. Yksi iso motivaattori yllä mainittujen lisäksi on se, että olen jo tovin syönyt kovin epäsäännöllisesti, epäterveellisesti ja epäorganisoidusti. Hoitovapaalla yksivuotiaan kanssa meillä elämää eletään lapsen ehdoilla ja äiti tuppaa unohtamaan mikä on itselle hyväksi. Haluan saada itseni takaisin ruotuun ja syödä muutakin kuin leipää lounaaksi, päästä irti järjettömästä mässäilystä, ja saada järkevän ruokarytmin takaisin. Sen lisäksi haluan tarjota lapselleni perusfiksua ruokaa ilman, että hän saa samaa ruokaa viikosta toiseen.
Tämän paatoksen jälkeen ymmärtänette miksi olen tästä tosi innoissani; Saanen esitellä: TARUN RESEPTIVIHKO!
Loppuun vielä muutama huomio blogista; Blogissa on vasta muutama resepti. Reseptejä päivittelen lisää sitä mukaa kun ruokia tehdään ja niitä keritään rustaamaan koneelle. "Kauniit kuvat" ja mietityt asettelut ovat Sort of Pinkin juttu. Tarun reseptivihossa pääpaino ei ole näteissä saati edes laadukkaissa kuvissa, vaan sisällössä. Reseptit on poimittu sieltä täältä ja muokattu (välillä enemmän ja välillä vähemmän) omaan keittiöön sopiviksi. Ruoka ei ole mitään ihmeellistä, vaan ihan perussapuskaa, jota kuka tahansa osaa tehdä - jopa minä. Reseptivihko on pääasiassa suunniteltu omia tarpeita varten, mutta koska siitä saattaa samalla olla jollekin muullekin iloa ja hyötyä on blogi sille sopiva formaatti. Jos kokkailu on intohimosi tämä blogi ei todennäköisesti ole sinua varten, mutta jos monimutkaiset reseptit pelottavat, helpot ohjeet ovat tervetulleita ja semiterveelliset vaihtoehdot kiinnostavat, saatat joko jäädä seurailemaan tai innostua jopa tekemään oman reseptivihko -blogisi! Tervetuloa kurkkimaan millaista ruokaa meillä tehdään ja mahdollisesti hakemaan idiksiä omaankiin arkeen! --> Tarun reseptivihko
I started a new blog Tarun reseptivihko (Taru's recipe book) on the side of this one. It is basically a recipe book I am making myself to help me with our daily cooking stuff. The blog is in Finnish only.
